| Kirjoittaja | Eeva Pouke |
| Titteli ja paikkakunta (ei pakollinen) | Uusheräyksen toiminnanjohtaja |
Artikkeli pääkirjoitus Lähettäjästä 5/2026
Miksi lapsi pitäisi kastaa? Tätä arvioi aika moni suomalainen vanhempi, sillä nykyisin maamme lapsista kastetaan noin 50 %. Kasteen merkitys on vähentynyt, ja se koetaan vain nimenantotilaisuutena. Tästä on seurannut toinenkin ongelma. Kummeja kastettavalle ei tahdo löytyä, ja kaste saattaa jäädä tekemättä, kun ei löydy kriteerit täyttävää kummia – joka siis kuuluisi kirkkoon.
Kristillinen kaste ei ole mikään pikku juttu. Se merkitystä me täällä Suomessa emme oikein ymmärrä, kun olemme saaneet olla suojassa. Ei ole kysymys mistä tahansa, vaan kristillisestä kasteesta, joka on otettu Jeesuksen nimeen. Niin kuin hän käski. Kaste ei ole vain rituaali, vaan henkilökohtainen Uuden liiton merkki. Se on suoja, joka näkyy näkymättömässä maailmassa ja muistuttaa, ettei meitä ole luotu tätä maailmaa varten, vaan iäisyyttä varten.
Kaste järisyttää näkymätöntä maailmaa. Kaste on valkeuden voitto pimeyden vallasta. Sen merkitys näkyy varsinkin lähetyskentillä, jossa henkivaltojen taistelu näyttäytyy usein hyvin konkreettisesti: ennen kastetta ilmaantuu monia esteitä, ettei kastetta suoritettaisi.
Ajattelen, että Suomen kansa on saanut historiansa aikana olla taivaallisen suojelun alla, kun miltei koko kansa on ollut kastettu kristillisellä kasteella, Jeesuksen nimeen. Hänen, jolla on valta niin taivaassa kuin maan päällä. Tämä kaste on myös perusta ja tienviitta koko elämälle ja turva elämässä. Emme enää elä elämäämme satunnaisesti sinne tänne, vaan saamme turvan elämän kaikissa aallokoissa.
Tähän kutsuu myös kesäseuratunnus. Jeesus sanoo: ”Seuraa minua.” Kutsuessaan hän tulee lähelle, niin että voimme hänet nähdä ja kuulla aivan läheltä. Mitä lähempänä olemme häntä, sitä enemmän se näkyy myös teoissamme. Saamme huomata, ettemme ole yksin.
Tähän läheisyyteen kutsun meitä kaikkia Kesäseuroihin, meitä saman tien kulkijoita – vahvistumaan ja rohkaistumaan – niin että sydämemme palaisi Herrallemme.