| Kirjoittaja | Maria Repo |
| Titteli ja paikkakunta (ei pakollinen) | Lappeenranta |
Osallistuin muutama vuosi sitten Kalajoen Kristillisellä opistolla järjestettyyn johtajaretriittiin, jossa rukoiltiin toisten puolesta ja erilaiset armolahjat olivat käytössä.
Eräs henkilö rukoili myös minun puolestani. Hän ei tuntenut minua eikä asioitani, enkä niitä juuri avannut. Hän rukoili ensin ääneen, sitten kielillä sekä hiljaa mielessään. Hän sai Jumalalta mieleensä kuvan. Siinä minä seisoin kahden laatan päällä ja mietin, kummalleko hyppäisin. Jumala antoi hänelle sanat: ”Ole ihan rauhassa. Jumala näyttää selvästi, milloin se aika on.” Kerroin rukoilijalle, että työhöni kuuluu kaksi työalaa, olen ollut väsymyksen takia jo sairauslomallakin, ja toivoisin muutosta.
Jäin Jumalaan luottaen odottamaan, mitä hän tekee. Kun asia tuli mieleeni, kiitin Jumalaa siitä, että hänellä on ratkaisu. Tämä auttoi minua jaksamaan. Kului yli vuosi, kunnes eräänä päivänä sain puhelun työtoverilta. Hän oli todella innoissaan ja sanoi, että hänellä olisi hyvä ehdotus. Se kuulosti oikein hyvältä ja tiesin heti, että nyt tulee se, mitä Jumala tarkoitti. Olimme kyllä huolestuneita siitä, miten asia järjestyy taloudellisesti. Mutta Jumala raivasi kaikki esteet ja rahatkin löytyivät. Nyt olen vastannut vain toisesta työalasta ja tuo työtoverini toisesta, ja me molemmat jaksamme paremmin! Kiitos Jumalalle!
Tämä esimerkki kertoo sekä profetian lahjasta että kielillä puhumisesta ja sen selittämisestä. 1. Kor.14. luvussa Paavali puhuu näistä lahjoista yhdessä. Ne kuuluvat ns. henkilahjoihin.
Kielillä puhuminen yhteiseksi hyödyksi
Ehkäpä juuri kielillä puhuminen on armolahjoista se, joka on kiinnittänyt eniten huomiota ja aiheuttanut eniten keskustelua uskovien piireissä. Varmaankin siksi, että se on todella yliluonnollista. Siksi se voi tuntua myös pelottavalta. Luterilaisissa piireissä se oli aiemmin vierasta, mutta vapaissa suunnissa merkki siitä, että henkilö on saanut Pyhän Hengen kasteen.
Onneksi tällaista jyrkkää rajaa ei enää ole, ja monet luterilaisetkin ovat avautuneet kyselemään, millaisia lahjoja Jumala haluaa antaa omilleen seurakunnan rakentumiseksi. Ne eivät siis ole jokin täydellisen uskovaisen merkki, joilla hän kiillottaa sädekehäänsä.
Jumala antoi minulle kielillä puhumisen tai voisiko sanoa kielillä rukoilemisen lahjan, kun olin nuori aikuinen. Mutta en vieläkään ole varma, onko minulla lisäksi selittämisen lahja vai profetoimisen lahja vai molemmat. Helposti jännitän sitä, että sanonkin jotain itse keksimääni.
Kun rukoilen toisen puolesta
Työssäni seurakunnassa minulla on aika usein mahdollisuus rukoilla ihmisten puolesta. En rukoile kielillä ääneen, koska se olisi monelle vierasta. Saatan tehdä niin mielessäni, kun rukoilen hiljaa. Kuitenkin monesti koen, että mieleeni annetaan sellaisia sanoja, jotka ovat lohdutukseksi, rohkaisuksi ja kehotukseksi rukoiltavalle. Tunnen Jumalan suuren rakkauden tätä ihmistä kohtaan, ja saan vakuuttaa sitä hänelle.
Monesti myös koen, miten Pyhä Henki ympäröi tuon ihmisen. Silloin rukoiltava yleensä sanoo, että osasitpa rukoilla juuri oikeita asioita, ja on niin hyvä, rohkaistunut ja hyvä mieli. Kerron, että en minä ole hyvä rukoilija, vaan Jumala ohjaa rukousta ja on läsnä. Itse en tiedä, toimiiko tässä profetian vai kielten selittämisen lahja. Ajattelen, että ne liittyvät vahvasti yhteen.
Myös omaksi rakennukseksi
Kannattaako kielillä sitten rukoilla, jos siihen ei tule selitystä? Kyllä kannattaa. Joskus on sellainen olo, että tarvitsisi rukoilla, vaikka ei mitään erityistä aihetta ole mielessä. Silloin voi rukoilla kielillä. ”Kielillä puhuva ei näet puhu ihmisille vaan Jumalalle; kukaan ei ymmärrä häntä, Hengen valtaamana hän puhuu salaisuuksia.” (1. Kor.14:2) Tällä on merkitystä hengellisessä maailmassa, siinä taistelussa, jota käydään ihmissielujen pelastuksesta.
Paavali sanoo, että kielillä puhuva rakentaa itseään. Tämä on siis oman itsensä hengellistä hoitamista, Jumalan yhteydessä viipymistä. Ei rukous ole vain sitä, että kerron Jumalalle pyyntöjä ja kiitosaiheita. 
Jo päiväkerhossa opin laulun ”Ken kuullut on laulua enkelien? Se laulu on kirkas ja lohdullinen! He kiittävät Luojaansa laulaessaan, niin suuri on valtias taivaan ja maan!” Kerran Kellonkartanossa olin tilaisuudessa, jossa ryhmä ihmisiä lauloi yhdessä kielillä. Se kuulosti todella taivaallisen kauniilta, aivan kuin enkelit olisivat laulaneet!
Rukouksen kieli
Kielillä puhuva voi käyttää joko jonkun kansan puhumaa nykyistä tai vanhaa kieltä, tai sitten jotain muuta, jota kenties enkelit puhuvat. Kun Jumala vuodatti Pyhän Hengen ensimmäisenä helluntaina (Apt. 2), uskovat alkoivat puhua niitä kieliä, joita paikalle kokoontuneet ihmiset puhuivat, niin että he saivat kuulla ihanaa todistuksen sanaa Vapahtajasta kukin omalla kielellään.
Aika usein lähetystyöntekijät kertovat, että joissain poikkeustilanteissa Jumala on antanut heille erityisen hyvän kyvyn puhua maan kieltä, kun sitä on todella tarvittu. Kuitenkaan tämä ei ole ainoa tarkoitus, johon kielillä puhumisen lahja on annettu, koska Paavali opettaa, että on oltava selittäjä. Eikä tämä tarkoita tulkkia.
Raamatun sanaa täsmätarkasti
Ne, joiden mielestä kielillä puhuminen, profetoiminen, sairaiden parantaminen ja muut henkilahjat eivät kuulu nykyseurakunnan käyttöön, saattavat sanoa, että ei pidä tuoda uutta ilmoitusta Raamatun sanan lisäksi. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä henkilahjoja käytettäessä Pyhä Henki käyttää Raamatun Sanaa täsmennetysti juuri tietylle henkilölle tai tiettyyn tilanteeseen tai sellaisia sanoja, jotka eivät ole ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa.
Kerron tästä esimerkin. Olin vuonna 1994 lähdössä lähetystyöhön Inkerinmaalle. Raamattua lukiessani minulle ikään kuin pomppasivat tekstistä seuraavat Ilmestyskirjan sanat (Ilm. 3:8) ”Edessäsi on nyt avoin ovi, minä olen sen avannut, eikä kukaan voi sitä sulkea.” Nämä olivat minulle suoraa puhetta Jumalalta omaan tilanteeseeni. Olinhan lähdössä entiseen Neuvostoliittoon, joka oli ollut suljettua aluetta vielä muutamaa vuotta aiemmin! Kuitenkaan lopullista lähettämispäätöstä ei ollut vielä tehty, ja Jumala rohkaisi minua näin.
Lähempänä lähtöä olin rukoilemassa ystäväni kanssa. Minulla oli suuria epäilyksiä itseni suhteen, mitä minä muka siellä tekisin. En sanonut tätä suoraan ystävälleni. Hän rukoili puolestani käyttäen myös kielillä puhumista. Sitten hän sanoi: ”Älä usko niitä paholaisen valheita, että sinusta ei ole mihinkään. Sinä voit tehdä siellä paljon.” Tämä oli selvästi kielen selitystä. Se ei ollut Raamatun Sanaa, mutta juuri sitä rohkaisua, mitä Jumala tiesi minun sillä hetkellä tarvitsevan.
Käytetään rakkaudella
Kielillä puhuminen liittyy monesti muiden henkilahjojen käyttöön, kuten profetoimiseen, sairaiden parantamiseen tai henkien erottamiseen ja pois ajamiseen. Loppujen lopuksi tärkeintä ei ole armolahjojen analysointi vaan niiden käyttäminen tosielämässä seurakunnan ja yksittäisten ihmisten uskon hoitamiseksi.
Paavali sanoo, että hän puhuu kielillä enemmän kuin kukaan muu apostoli. Hän kehottaa meitä anomaan monia armolahjoja. Kaikessa tulee kuitenkin olla mukana rakkaus, sillä ilman sitä kielillä puhuvakin on vain kuin kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Siksi on kaikkein tärkeintä ensin pyytää Jumalaa täyttämään meidät rakkaudellaan, jolloin myös palvelutyömme armolahjojen käyttäjinä on siunattua.
Juttu on julkaistu syyskuun Lähettäjässä vuonna 2021
Tilaa Lähettäjä tästä!
Kuvat: Olivia Snow, Pedro Lima ja Jon Tyson / Unsplash
